Vaikka mennään vauhdilla sähköiseen maailmaan, ei vanhoista papereista pääse eroon yhdessä yössä. Ne pitää säilyttää oikein: pahvikotelot, suoja pölyltä ja kosteudelta, ja haittaeläimet pois pelistä.

Sähköinen arkistointi ei ole pelkkää PDF:n tallentamista. Kyse on koko tiedon elinkaaresta: mitä järjestelmiä meillä on, mitä tietoa niissä on ja miten kauan sitä pitää säilyttää. Tämä tarkoittaa inventointia – ilman sitä ei ole selkeää kuvaa.

Lainsäädäntö ohjaa meitä vahvasti: kansallisarkisto, tiedonhallintalaki, tietosuoja ja sopimusoikeus. Jokaisen pitää tietää omat velvoitteensa ja säilytysajat. Metatieto on avain – kun järjestelmä tallentaa automaattisesti kuka teki, milloin ja miksi, ollaan jo pitkällä.

Ja muistetaan: paperi säilyy, jos sitä ei hävitetä. Sähköinen katoaa, jos sitä ei säilytetä.

Jarkon 5 kovaa vinkkiä sähköiseen arkistointiin

  1. Inventoi järjestelmät ja tieto
    Tiedä tarkalleen mitä järjestelmiä teillä on ja mitä tietoa niissä pyörii. Arvaukset eivät riitä.

  2. Määritä säilytysajat ja -perusteet
    GDPR, kansallisarkisto, sopimusoikeus… selvitä mitä laki sanoo ja noudata sitä.

  3. Kunnosta metatiedot
    Huolehdi, että järjestelmät kirjaavat automaattisesti kuka teki, milloin ja mitä.

  4. Varmista käytettävyys pitkällä aikavälillä
    Valitse formaatit ja ratkaisut, joilla tieto on käytettävissä vielä vuosien päästä.

  5. Huolehdi kyberturvasta ja varautumisesta
    Varaudu poikkeusoloihin – älä luota pelkkään paperiin, kysy vaikka ukrainalaisilta miksi.

Jarkko Koivuniemi