Tekoäly ei ole enää kokeilu tai kuriositeetti, vaan arkipäiväinen työväline – myös viestinnässä. Kun pidin Copilot ja viestintä -koulutuksen, yksi asia nousi selvästi esiin: viestinnän suurin haaste ei ole kanavien määrä, vaan tiedon määrä. Organisaatioissa on kymmeniä, jopa satoja järjestelmiä, projekteja ja raportteja. Dataa on valtavasti. Kysymys ei ole enää siitä, mistä viestimme, vaan miten jalostamme tiedon ymmärrettäväksi, kohdennetuksi ja

Olen viime aikoina saanut kouluttaa paljon HR-ammattilaisia tekoälyn hyödyntämisestä. Yksi teema nousee aina esiin: miten Copilot ja muut vastaavat työkalut voivat aidosti helpottaa arkea? Kun oma urani alkoi 90-luvulla, tekoälyä ei juuri näkynyt – silloin puhuttiin lähinnä ”sumeasta logiikasta” ja hissien älykkäistä aikatauluista. Nyt tilanne on täysin toinen: generatiivinen tekoäly osaa tuottaa sisältöä, tiivistää, kääntää ja jopa ehdottaa ratkaisuja ongelmiin.

Vaikka mennään vauhdilla sähköiseen maailmaan, ei vanhoista papereista pääse eroon yhdessä yössä. Ne pitää säilyttää oikein: pahvikotelot, suoja pölyltä ja kosteudelta, ja haittaeläimet pois pelistä. Sähköinen arkistointi ei ole pelkkää PDF:n tallentamista. Kyse on koko tiedon elinkaaresta: mitä järjestelmiä meillä on, mitä tietoa niissä on ja miten kauan sitä pitää säilyttää. Tämä tarkoittaa inventointia – ilman sitä ei ole selkeää

Tausta lakimuutoksessa 1.8.2025 Perusopetuslakiin tehdyn muutoksen myötä useimmat mobiililaitteet – kuten älypuhelimet, tabletit, kuulokkeet, älykellot ja kellopuhelimet on oppitunneilla kielletty. Poikkeuksena opettajan myöntämä erityinen lupa. Nyt siis opetushallitus suosittelee rajoituksia myös välitunneille, ruokailuun ja siirtymistilanteisiin. Mitä laki edellyttää käytännössä? Yhtenäinen kielto tarkoittaa, että mobiililaitteiden käyttö oppitunneilla on pääsääntöisesti kielletty ilman opettajan tai rehtorin lupaa opetustarkoitukseen tai terveydellisiin syihin. Poikkeuksena lupa